Testilaitteiden käyttö

Testeri                                                   Ford IDS

                                                              Bosch KTS

                                                              AutoCom ADP

                                                              TEXA


Auto                                                      Ford Focus

Järjestelmät
Moottori                                                Sytytys:            kaksoiskipinäpuola

 Autodatasta auton moottorinohjauksen kytkentäkaaviosta näkee, minkälainen sytytysjärjestelmä autossa on. T1 on sytytyspuola ja kuvasta näkee, että puolassa on kaksi ensiökelaa ja maihin menee kaksi johtoa, eli autossa on kaksoiskipinäpuola.

                                                              Suihkutus:        monipistesuihkutus




Vikakoodien luku                                  Koodien haku - Auton koko järjestelmän voi skannata testereillä, jolloin testeri etsii kaikki mahdolliset vikakoodit autosta. Testerin testipää laitetaan kiinni autoon, yleensä ratin alla olevaan pistokkeeseen, käännetään virrat päälle ja laitetaan testeri etsimään vikoja.
                                                               Nollaus - Vikakoodit voi nollata poistamalla ne, mikä tosin kannattaa tehdä vasta sitten, kun vikakoodin aiheuttaja on korjattu, muuten vikakoodi tulee uudestaan poistamisen jälkeen.




Käytön aikaiset mittaukset                     Pyörintänopeus         940 rpm/min
                                                                Moottorin lämpötila          82 C
                                                                Lambda-anturin jännite      0,675 V


Pakokaasumittaus
OBD-testi

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

Testereiden käyttö

Pakokaasuanalysaattori

                                                                  Päästömääräykset

                                                                 Dieselmoottori: K-arvo
Mittauksessa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään joutokäynnillä säätimen rajoittamalle maksimipyörintänopeudelle. Tällöin syntyvä pakokaasu johdetaan mittauslaitteistoon, joka toimii ns. opasiteettiperiaatteella. Laitteisto mittaa pakokaasun valonläpäisykykyä, josta johdetaan savutusmittauksessa käytettävä k-arvo (yksikkö 1/m). Hyväksymisraja on vapaastihengittävillä dieselmoottoreilla 2,5 m^-1 ja turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla 3,0 m^-1. Jos henkilöauto on käyttöönotettu 1.1.2006 jälkeen (EURO 4, EURO 5) raja-arvo on 1,5 m^-1.

                                                                  Vika-analyysi

-         Lambda säätö:

Polttaminen HC, CO

HC + 02 = CO2 + H20

Co + 02 = CO2                                 Laiha seos

NOx + HC -> N + CO2 + H20

NOx + CO = N + CO2              Rikas seos

HC = Palamaton hiilivety

CO = Hiilimonoksidi

O2 = Happi

CO2 = Hiilidioksidi

Toiminta: L- SÄÄTÖALUE 0,95 – 1,005 kun seos on laiha L-jännite noin 0V -> suuttimien aukioloaikaa jatketaan, kun anturijännite on 1V

è Aukioloaikaa lyhennetään, kunnes anturijännite on noin 0V

è JNE, huojunta n.50kert./min.

Lambda arvo: rikas seos                   Rikas seos L<1

                                                            Laiha seos L>1

Bosch KTS, AutoCom

                                                                  Vikakoodien luku

                                                                 OBD-testi

                                                                  OnLine-mittaukset

                                                                 Oskilloskooppi
 Adac 3000

Korjaamosovellukset ja autotietojärjestelmät                               

                                                                  AutoFutur       -Työmääräyksen teko

                                                                  Autodata         -Kustannusarvion teko                                                                               Alldata            -Autotietojärjestelmä

                                                                 Workshopdata      -Autotietojärjestelmä

Varaosakaupan järjestelmä            Motonet

Liiketoiminnan perusperiaatteet

                                                                 AKL

                                                                 AUNE-ehdot

Moottorin ohjausjärjestelmien tunnistus

Sytytysjärjestelmät

Suorasytytyspuola ja sauvasytytyspuola

Induktiiviset:                               yksikipinäpuola         -jokaiselta tulpalta lähtee johto virranjakajaan
                                                    kaksoiskipinäpuola      -puolat ovat pareittain kahta sylinteriä kohden
                                                    yksittäiskipinäpuola     -jokaisella tulpalla oma puola

Kapasitiivinen

NGK - tulppien toiminta ja rakenne

Bensiinin suihkutus
                                                                                                                                       yksipistesuihkutus
                                                 
                                                    moniastes. Imusarja
                                                                      suorasuihku

Elektroninen polttoaineen ruiskutus

Kaasutin


Vikojen etsintä:
                                                    -nestekierto
                                                    -ilmamassan mittaus
                                                    -lämpötunnistimet


Bensiinimoottorin saastepoisto

                                                    Lambdasäätö/katalysaattori. Lambda-anturi mittaa pakokaasun                                                               jäännöshappimäärän ja muuntaa sen sähköiseksi signaaliksi, joka                                                           välitetään ohjausmoduuliin. Moduuli pystyy säätämään polttoaineen                                                     määrää.
                                                    

                                                    EGR: takaisinkierrättää pakokaasuja sylinteriin, mikä laskee                                                                   polttomoottorin NOX- päästöjä, laskemalla sylinterin lämpötilaa.
                                                    


Dieselmoottorin ohjausjärjestelmät

Ruiskutusjärjestelmä

Etukammiomoottori
-Polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa olevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu siten, että polttoaine sekottuisi mahdollisimman hyvin ilmaan. 

Suoraruiskutusmoottori
-Polttoaine annostellaan suuttimilla suoraan palotilaan, etukammiomoottoriin verrattuna paine on suurempi, palamislämpötila korkeampi, puristuspaineet kovemmat ja vääntömomentti isompi.

Dieselruiskutus
                  Rivipumppu - Rivipumppu on jakajapumppua kestävämpi, joten sitä käytetään          vähänkin tehokkaammissa moottoreissa. Moottorin jokaisella sylinterillä on oma pumppuyksikkö joka paineistaa polttoainetta ruiskutushetkessä. Toiminta.
                  
                  Jakajapumppu
                           -Mekaaninen säädin
                           -Elektroninen säädin
                  -Aksiaalimäntäisen jakajapumpun yksi käyttöakselin suuntainen pumppuelementti mittaa,                    paineistaa ja ohjaa polttoaineen sylinterille. Toiminta.

                  Commonrail

Suuttimet
(Linkistä selaa alas nähdäksesi tappisuuttimen ja reikäsuuttiman toiminta.)
                     -Tappisuutin

                     -Reikäsuutin

                     -Commonrail- suutin

                    -Pumppusuutin - laite joka kohottaa dieselpolttoaineen paineen ja hoitaa sylinterikohtaisen annostelun palotilaan.

Ajoneuvoilmastointi

-Vuotojen estäminen, vähintään 3kg F-kaasuja sisältävät laitteet ja laitteistot on tarkistettava vuotojen varalta vähintään kerran kahdessatoista kuukaudessa.

 -Jos auton ilmastointijärjestelmässä havaitaan epänormaali vuoto, ilmastointijärjestelmää ei saa täyttää ennen kuin vuoto on paikattu

(-1.1.2011 alkaen ei saa jälkiasentaa fluorattuja kasvihuonekaasuja joiden lämmitysvaikutus on yli 150 sisältäviä ilmastointijärjestelmiä tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin. 11.2017 alkaen ei saa jälkiasentaa mihinkään ajoneuvoihin.
-1.1.2011 alkaen tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin asennettuja ilmastointijärjestelmiä ei saa täyttää fluoratuilla kasvihuonekaasuilla joiden lämmitysvaikutus on yli 150. 11.2017 alkaen minkään auton ilmastointijärjestelmiä ei saa täyttää fluoratuilla kasvihuonekaasuilla joiden lämmitysvaikutus on yli 150, lukuun ottamatta niiden kyseisiä kaasuja sisältävien ilmastointijärjestelmien jälleentäyttöä, jotka on asennettu ennen edellä mainittua päivää.)

-Lämmitysvaikutuksella tarkoitetaan fluoratun kasvihuonekaasun vaikutusta ilmaston lämpenemiseen verrattuna hiilidioksidin vaikutukseen. Lämmitysvaikutus (GWP) saadaan laskemalla yhden kilon kaasumäärän lämmitysvaikutus suhteessa yhden kilon hiilidioksidimäärän lämmitysvaikutukseen 100 vuoden ajanjaksolla.

-Vastuuhenkilön on oltava paikan päällä. Hänen ei tarvitse suorittaa pätevyyskoetta, paitsi silloin, kun vastuuhenkilö tekee myös asentajan töitä. Vastuuhenkilöllä on oltava ajoneuvon huoltoon soveltuva tutkinto ja lisäksi hänen on tätynyt perehtyä kyseiseen ilmastointilaitetyyppiin, työssä tarvittaviin laitteisiin ja oikeisiin työtapoihin sekä alansa terveys-, turvallisuus- ja ympäristönsuojelumääräyksiin. (autoalan perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, autoalalle soveltuva työteknikko-, teknikko tai insinööritasoinen tutkinto)

-Toiminnaharjoittajan on tehtävä ilmoitus Turvatekniikan keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi: toiminnanharjoittajan nimi ja yhteystiedot, tiedot vastuuhenkilöstä ja hänen pätevyydestään, tiedot huoltohenkilöstöstä ja heidän pätevyydestään, tiedot toiminnanharjoittajan käytössä olevista toimintaan tarvittavista laitteista ja työkaluista. Toiminnaharjoittajan on tehtävä uusi ilmoitus viimeistään 3kk sen jälkeen, kun vastuuhenkilö on vaihtunut tai toiminta on muuttunut olennaisesti. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.

-Nykyisin käytössä oleva kylmäaine on R134a

-Ongelmajätteiksi luokitellaan talteen otetut kylmäaineet ja kylmäaineöljy. Myös kaikki kylmäaineöljyä sisältävät materiaalit, kuten rätit ovat ongelmajätettä.

-Käytöstä poistettavia kylmäaineita ei saa sekoittaa muiden kylmäaineiden tai edes kylmäainepullojen kanssa.

-Kylmäaineiden vaikutuksia ovat: huimaus, päänsärky, tasapaino-ongelmat, tukehtumisoireet, rytmihäiriöt, sydämen pysähtyminen, jos happea enää n.17% -> tukehtuminen

-Kun tyhjennät kylmäainepiiriä, varmista, että järjestelmään ei ole jäänyt kylmäainejäämiä ennen kuin avaat järjestelmän.

-Ilmastointijärjestelmän kierto: 1. Kompressori 2. Lauhdutin 3. Kuivain 4. Korkeapainekytkin 5. Huoltoliitin korkeapaine 6. Paisuntaventtiili 7. Höyrystin 8. Huoltoliitin matalapaine 9. Vaimennin (merkkikohtainen)

Puristus,                           Lauhtuminen,           Laajeneminen,                             Höyrystyminen
Paine n.14bar                    P. n.14bar                    P. lasku 14bar -> n.1,5bar             P. n. 1,5bar
Lämpötila n.65*C             L. lasku n.55*C          L. lasku n.55*C -> -7*C               L. n. -7*C

-Talteenotto (kylmäaine ja kylmäaineöljy)
-Alipaineistus (kylmäainejäänteet, ilma sekä kosteus poistetaan, tiiveystesti)
-Täyttövaihe (täytetään kylmäaineella ja kylmäaineöljyllä)

-Vuodon etsintään käytetään typpeä, jolla voi myös huuhdella järjestelmän komponentteja.

Moottorin teho

Moottorin tehon muodostus:

Moottorista otettava teho = ajovastusten teho
                                            - vierinvastus
                                            - ilmanvastus
                                            - tien kaltevuus
                                            - kiihdytys/hidastus
                                            - voimansiirron teho


Energian jakautuminen       akselille          n.30%
                                            pakokaasut      n.30%
                                            lämpö              n.30%


Voima =  F = p x A
                (p = paine) (A = männän poikkipinta-ala)


Vääntömomentti         M = F x s
                                    (F = voima) ( s = keskimääräinen kammen säde)


Moottorin teho            P = 2 x pii x n x M
                                    (n = pyörintänopeus) (M = vääntömomentti)            [P] = W
                                                                                                                       [n] = T/S
                                                                                                                       [M] = Nm

Kotitehtävä: Etsi jonkin auton moottorin tehomomenttikäyrä. Laske siitä max. vääntömomentti. Max. tehon momentti.

Moottorin ja voimansiirron huoltokohteet

Moottoriöljy ja öljynsuodatin: vaihdetaan jotta öljy pysyisi puhtaana ja paremmin voitelevana ja öljynsuodatin suodattaisi öljyn hyvin.

Jakohihna: vaihdetaan koska ajan myötä se kuluu ja haurastuu ja voi katketa jos sitä ei vaihdeta.

Ilmansuodatin: vaihdetaan koska siihen kertyy likaa jolloin se ei enää suodata niin hyvin.

Vaihteistoöljy: vaihdetaan jotta öljy pysyisi puhtaana ja paremmin voitelevana.

Moottorin jäähdytysneste ja -nestetaso: uusi ja täytä, vaihdetaan koska pakkaskestävyys huononee ajan kuluessa

Kytkin: vaihdetaan koska se kuluu eikä enää ota kiinni niin hyvin

Moottorin vikakoodit: tarkista ja tiedota

Akkunesteen taso: tarkista ja täytä, ja tarkista onko akku kunnossa

Ohjaustehostimen neste: tarkista ja täytä, jotta ohjaustehostin toimii kunnolla

Apulaitteiden käyttöhihnat: tarkista ja säädä, jotta ei kulumia ja kunnolla kiinni

Vetoakseli ja nivelet: tarkista ja huolla tarvittaessa

Pakokaasut

Polttoaineet suurimmaksi osaksi koostuvat erilaisista hiilivety-yhdisteistä.

Polttoaineen täydellisen palamisen pääaineosat ovat hiilidioksidi, vesihöyry ja happi. Sivuaineosat ovat hiilimonoksidi, typpioksidit ja palamattomat hiilivedyt.

Ilma: Happi              O2        n. 21%            -> palaminen
         Typpi               N         n. 78%
         Jalokaasut                    n. 1%


Hiilivety:                  Hiilen ja vedyn eri yhdisteet      HC


Hiilivedyn palaminen:       O2 + HC -> CO2  + H2O   Täydellinen palaminen     (-Hiilioksidi)


Epätäydellinen palaminen: -> CO (häkä, hiilimonoksidi)


Typen palaminen:  n. 1300 ´C  ->  typen oksidit



Seoksen muodostuminen:

Seos 1:14,5 (painosuhde) 1:10.000
AFR-luku: lambda

Rikas seos: <1
Laiha seos: >1